Raamattua tutkimaan

Raamattu on valtavan kiinnostava kirja. Opettajana harmittaa, kun sen tarkastelu jää pakostakin pinnalliseksi. Haluaisin tutustuttaa kaikki Laulujen laulun upeisiin runoihin. Haluaisin johdatella lukemaan uteliaana patriarkkakertomuksia, joiden päähenkilöt ovat kiehtovan moniulotteisia kaikessa arkaaisuudessaan. Haluaisin rohkaista lykemaan evankeliumeja ja auttaa ymmärtämään, mistä niissä on kyse. Haluaisin jokaisen opiskelijani kirjoittavan vastauskirjeen Paavalille. Toivoisin, että ehtisimme tutkailla raamatuntutkimuksen menetelmiä ja tuloksia. Tahtoisin kovasti, että jokainen opiskelijana itse pohtisi raamattunäkemystään eikä tyytyisi helppoihin yksinkertaistuksiin.

Näinkö?

Uskonnot ja kokemuksellinen ulottuvuus

http://youtu.be/-t4rYy8766k Uskontoihin voi liittyä monenlaisia tunteita ja kokemuksia. Tunteiden kirjo ulottuu pelosta ja vavistuksesta iloon ja vapautumiseen. Joskus uskonto tuo turvaa ja lohtua. Toisinaan uskonto pelottaa ja ahdistaa. Myös uskonnolliset kokemukset vaihtelevat. Joissakin uskonnoissa kääntyminen on tärkeä osa uskonnollista identiteettiä. Toisissa uskontoon liitytään kasvamalla perinteeseen ja osallistumalla yhteisön rituaaleihin ja juhliin. Uskonnollinen kokemus voi olla esimerkiksi karismaattinen, shamanistinen, sisältää näkyjä tai ilmestyksiä tai muita yliluonnollisia kokemuksia. Se voi olla myös hiljentymistä ja rauhoittumista kiireisen elämän keskellä. Musiikki lujittaa usein yhteistä kokemusta, samoin rytminen liike tai tanssi. Ottakaapa selvää vaikka hasidistijuutalaisesta tanssista tai dervissien pyörinnästä.
Ps. Video upotetaan blogiin valitsemalla YouTubesta toiminta Upota, kopioimalla ruutuun tuleva koodi ja liittämällä se blogiin HTML-tilassa. Ainakin Bloggerissa se onnistuu helposti, samoin Tumblrissa.

Oikeaa tietoa, ymmyrrystä ja sydämen sivistystä

Minulla on unelma. Mitä jos maailman ihmiset opettelisivat tuntemaan muita vakaumuksia (uskontoja ja muita katsomuksia) eivätkä tuomitsisi toisia ennakkoluulojen perusteella? Mitä jos jokainen suomalainen nuori tietäisi perustiedot maailmanuskonnoista ja osaisi arvioida, mikä on liioittelua ja mikä pahansuopaa tulkintaa, kun lukee vaikka keskustelupuheenvuoroja? Mitä jos asiallinen tieto voittaisi luulot ja kummalliset käsitykset?

Suvivirttä odotellessa

Kevät tuli tänäkin vuonna. Lomanodotus on ihanaa aikaa, mutta sitä ennen odottaa vielä viimeinen rutistus. Kun kevätjuhla päättyy, alkaa vasta oikeasti tuntua kesältä. Tuoreet ylioppilaat jättävät koulun ja juhlivat yhtä siirtymäriittiään, meille muille kyse on tutusta ja rakkaasta kalendaaririitistä.

Osa teistä kirjoitti omia blogejaan joko julkisesti tai yksityisesti. Molemmissa on hyvät puolensa. Blogin löydettävyyttä voi itse säädellä. Jotkut haluavat blogeilleen paljon erilaisia lukijoita. Silloin kannattaa varautua myös ikäviin kommentteihin. Kaikki netinkäyttäjät eivät ole fiksuja tai netikettitaitoisia. Usein kuitenkin blogien kautta voi löytää ympäri Suomea ihmisiä, jotka ovat samoissa elämäntilanteissa tai pohtivat samoja kysymyksiä. Jos blogilleen haluaa lisälukijoita, kannattaa käydä lueskelemassa muiden blogeja ja kommentoida niitä omalla nimimerkillä. Omaan blogiin voi myös linkittää tuttujen tai samanmielisten tai kiinnostavien ihmisten blogeja.

Yksityinen oppimispäiväkirja oli varmasti hyvä ratkaisu, jos halusi pitää oppimispäiväkirjaa ilman muiden arvioivia silmiä eikä halunnutkaan kommentteja muilta opiskelijoilta. Kirjoitamme eri tavalla sen mukaan, kenelle kirjoitamme: itsellemme, muutamalle luotetulle tai tutuille tai tuntemattomille.

Siunaus on kiroamisen vastakohta. Siunattua kesää sinulle.

Kevätmieltä

Kaikki tuntuu pikkuhiljaa puhkeavan kukkaan. Kevät tulee aiemmin kuin luulisikaan. Koeviikkokin:) Blogeja on syntynyt muutamia. Kommentointiani hidastavat ja rajoittavat välillä kommenttilaatikoissa olevat robotinestotoiminnot (ne laatikot, joista pitää tunnistaa hassusti kirjoitettuja sanoja), mutta luen kyllä säännöllisesti blogejanne ja olen kiinnostunut niiden sisällöstä. Moodlen linkeistä pääsette lukemaan myös muiden julkisia blogeja. Jos joku vielä haluaa yksin tai kaverin kanssa kokeilla blogia esimerkiksi raamattuun liittyvien asioiden pohtimiseen ja tutkailuun, niin ei se ihan vielä ole myöhäistä. Raamattu on tavattoman kiinnostava kirja. Sieltä löytyy lukemista oikeastaan kenelle vain. Lukioikäinen on jo sen verran kypsä, että kykenee saamaan irti Raamatun tarinoista enemmän kuin lapsi. Ihmeteltävää riittää, mutta ennakkoluuloton lähestyminen auttaa. Jos tekisin Raamatusta "must read" -lukulistaa, niin siihen tulisi ainakin 1. Genesis eli ensimmäinen Mooseksen kirja kaikkine tarinoineen 2. Vuorisaarna eli Matt. 5-7 3. Roomalaiskirje eli oma lempikirjeeni Uudesta testamentista 4. Joukko psalmeja, esimerkiksi paimenpsalmi 21 5. Johanneksen evankeliumi ja sitten synkistelijälle ja pessimistille Saarnaajaa, rakastuneelle Laulujen laulua, kärsimyksien keskellä Jobin pitkää puhetta, pitkästyneelle kuningas Daavidin seikkailuja tai Apostolien teot jne.

Aamupohdintoja

Rick Lennonilta löytämässäni kuvassa uskonto ja tiede esitetään toisilleen vastakohtaisina toimintoina. Mitä mieltä sinä olet? Ovatko uskonto ja tiede täydellisiä vastakohtia? Ajattele ensin oma vastauksesi ja lue vasta sitten eteenpäin.

Minä olen pitkään ajatellut, että myös uskonnot sisältävät karttuvaa ja muuttuvaa tietoa maailmasta, ihmisenä olemisesta ja kokemuksista. Sellainen uskonto, joka ei lainkaan liity ihmisten kokemuksiin, ei pysy hengissä. Usein uskonnot myös tulkitsevat uudelleen ja uudelleen perinteitään kunakin aikana. Pyhät kirjat ovat koonneet sellaisia asioita, joita ihmiset omassa elämässään tunnistavat todeksi ja pyhäksi tai ainakin ehdotuksiksi siitä, kuinka asiat oikeasti voisivat olla. Esimerkiksi muinaisina aikoina ihmisillä saattoi olla monta kilpailevaa myyttiä maailmansynnystä vähän samaan tapaan kuin nykyfysiikalla on monta kilpailevaa oletusta.

Toinen juttu on sitten ihmisluonto. Voi olla, että osa ihmisistä ajattelee vain oman laatikkonsa sisältä (oli se laatikko sitten tiede tai uskonto). Silloin tulee vaikeaksi kuunnella toisten ihmisten kokemuksia ja mahdottomaksi ottaa vastaan sellaista tietoa, joka on vastoin omaa valmista maailmankatsomusta.

Mitä jos uskonnolliset ja muut maailmankatsomukselliset yhteisöt etsisivät avoimesti totuutta ja kuvittelisivat vähemmän, että he tietävät jo kaiken? Joskus tuntuu, että eniten melua katsomuksestaan pitävät ne, jotka ovat siitä epävarmimpia.