Suvivirttä odotellessa

Kevät tuli tänäkin vuonna. Lomanodotus on ihanaa aikaa, mutta sitä ennen odottaa vielä viimeinen rutistus. Kun kevätjuhla päättyy, alkaa vasta oikeasti tuntua kesältä. Tuoreet ylioppilaat jättävät koulun ja juhlivat yhtä siirtymäriittiään, meille muille kyse on tutusta ja rakkaasta kalendaaririitistä.

Osa teistä kirjoitti omia blogejaan joko julkisesti tai yksityisesti. Molemmissa on hyvät puolensa. Blogin löydettävyyttä voi itse säädellä. Jotkut haluavat blogeilleen paljon erilaisia lukijoita. Silloin kannattaa varautua myös ikäviin kommentteihin. Kaikki netinkäyttäjät eivät ole fiksuja tai netikettitaitoisia. Usein kuitenkin blogien kautta voi löytää ympäri Suomea ihmisiä, jotka ovat samoissa elämäntilanteissa tai pohtivat samoja kysymyksiä. Jos blogilleen haluaa lisälukijoita, kannattaa käydä lueskelemassa muiden blogeja ja kommentoida niitä omalla nimimerkillä. Omaan blogiin voi myös linkittää tuttujen tai samanmielisten tai kiinnostavien ihmisten blogeja.

Yksityinen oppimispäiväkirja oli varmasti hyvä ratkaisu, jos halusi pitää oppimispäiväkirjaa ilman muiden arvioivia silmiä eikä halunnutkaan kommentteja muilta opiskelijoilta. Kirjoitamme eri tavalla sen mukaan, kenelle kirjoitamme: itsellemme, muutamalle luotetulle tai tutuille tai tuntemattomille.

Siunaus on kiroamisen vastakohta. Siunattua kesää sinulle.

Kevätmieltä

Kaikki tuntuu pikkuhiljaa puhkeavan kukkaan. Kevät tulee aiemmin kuin luulisikaan. Koeviikkokin:) Blogeja on syntynyt muutamia. Kommentointiani hidastavat ja rajoittavat välillä kommenttilaatikoissa olevat robotinestotoiminnot (ne laatikot, joista pitää tunnistaa hassusti kirjoitettuja sanoja), mutta luen kyllä säännöllisesti blogejanne ja olen kiinnostunut niiden sisällöstä. Moodlen linkeistä pääsette lukemaan myös muiden julkisia blogeja. Jos joku vielä haluaa yksin tai kaverin kanssa kokeilla blogia esimerkiksi raamattuun liittyvien asioiden pohtimiseen ja tutkailuun, niin ei se ihan vielä ole myöhäistä. Raamattu on tavattoman kiinnostava kirja. Sieltä löytyy lukemista oikeastaan kenelle vain. Lukioikäinen on jo sen verran kypsä, että kykenee saamaan irti Raamatun tarinoista enemmän kuin lapsi. Ihmeteltävää riittää, mutta ennakkoluuloton lähestyminen auttaa. Jos tekisin Raamatusta "must read" -lukulistaa, niin siihen tulisi ainakin 1. Genesis eli ensimmäinen Mooseksen kirja kaikkine tarinoineen 2. Vuorisaarna eli Matt. 5-7 3. Roomalaiskirje eli oma lempikirjeeni Uudesta testamentista 4. Joukko psalmeja, esimerkiksi paimenpsalmi 21 5. Johanneksen evankeliumi ja sitten synkistelijälle ja pessimistille Saarnaajaa, rakastuneelle Laulujen laulua, kärsimyksien keskellä Jobin pitkää puhetta, pitkästyneelle kuningas Daavidin seikkailuja tai Apostolien teot jne.

Aamupohdintoja

Rick Lennonilta löytämässäni kuvassa uskonto ja tiede esitetään toisilleen vastakohtaisina toimintoina. Mitä mieltä sinä olet? Ovatko uskonto ja tiede täydellisiä vastakohtia? Ajattele ensin oma vastauksesi ja lue vasta sitten eteenpäin.

Minä olen pitkään ajatellut, että myös uskonnot sisältävät karttuvaa ja muuttuvaa tietoa maailmasta, ihmisenä olemisesta ja kokemuksista. Sellainen uskonto, joka ei lainkaan liity ihmisten kokemuksiin, ei pysy hengissä. Usein uskonnot myös tulkitsevat uudelleen ja uudelleen perinteitään kunakin aikana. Pyhät kirjat ovat koonneet sellaisia asioita, joita ihmiset omassa elämässään tunnistavat todeksi ja pyhäksi tai ainakin ehdotuksiksi siitä, kuinka asiat oikeasti voisivat olla. Esimerkiksi muinaisina aikoina ihmisillä saattoi olla monta kilpailevaa myyttiä maailmansynnystä vähän samaan tapaan kuin nykyfysiikalla on monta kilpailevaa oletusta.

Toinen juttu on sitten ihmisluonto. Voi olla, että osa ihmisistä ajattelee vain oman laatikkonsa sisältä (oli se laatikko sitten tiede tai uskonto). Silloin tulee vaikeaksi kuunnella toisten ihmisten kokemuksia ja mahdottomaksi ottaa vastaan sellaista tietoa, joka on vastoin omaa valmista maailmankatsomusta.

Mitä jos uskonnolliset ja muut maailmankatsomukselliset yhteisöt etsisivät avoimesti totuutta ja kuvittelisivat vähemmän, että he tietävät jo kaiken? Joskus tuntuu, että eniten melua katsomuksestaan pitävät ne, jotka ovat siitä epävarmimpia.

Uusi kevät, uudet jutut

Aika moni ykkösluokkalainen aloittelee juuri nyt omia oppimisblogejaan. Ensimmäiset ovat jo antaneet linkinkin omaan blogiinsa. Kiirettä ei ole, ja blogin perustamiseen saa kyllä myös apua, jos sitä tarvitsee.

Blogin aiheena voi olla oppimispäiväkirja: tunnilla käsiteltyjen tai oppikirjasta luettujen juttujen oma pohdinta. Blogi voi myös sisältää linkkejä hauskoihin ilmiöihin, kriittisiä näkökulmia, videoita, kuvia, ajatelmia. Mielikuvitus on rajana.

Kuvaesimerkkinä yllä on Jaakko Narvan kuva (kuvalähde: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/ufoista-vaitellyt-jaakko-narva-ufokokemukset-ovat-uskonnollisia). Narva tutki väitöskirjassaan ufo-uskoa.

Erilaisia maailmankatsomuksia voi lähestyä vaikka videoiden kautta. Tässä esimerkki Zeitgeist-maailmankatsomuksesta:
Katso video