Kevät tuli tänäkin vuonna. Lomanodotus on ihanaa aikaa, mutta sitä ennen odottaa vielä viimeinen rutistus. Kun kevätjuhla päättyy, alkaa vasta oikeasti tuntua kesältä. Tuoreet ylioppilaat jättävät koulun ja juhlivat yhtä siirtymäriittiään, meille muille kyse on tutusta ja rakkaasta kalendaaririitistä.
Osa teistä kirjoitti omia blogejaan joko julkisesti tai yksityisesti. Molemmissa on hyvät puolensa. Blogin löydettävyyttä voi itse säädellä. Jotkut haluavat blogeilleen paljon erilaisia lukijoita. Silloin kannattaa varautua myös ikäviin kommentteihin. Kaikki netinkäyttäjät eivät ole fiksuja tai netikettitaitoisia. Usein kuitenkin blogien kautta voi löytää ympäri Suomea ihmisiä, jotka ovat samoissa elämäntilanteissa tai pohtivat samoja kysymyksiä. Jos blogilleen haluaa lisälukijoita, kannattaa käydä lueskelemassa muiden blogeja ja kommentoida niitä omalla nimimerkillä. Omaan blogiin voi myös linkittää tuttujen tai samanmielisten tai kiinnostavien ihmisten blogeja.
Yksityinen oppimispäiväkirja oli varmasti hyvä ratkaisu, jos halusi pitää oppimispäiväkirjaa ilman muiden arvioivia silmiä eikä halunnutkaan kommentteja muilta opiskelijoilta. Kirjoitamme eri tavalla sen mukaan, kenelle kirjoitamme: itsellemme, muutamalle luotetulle tai tutuille tai tuntemattomille.
Siunaus on kiroamisen vastakohta. Siunattua kesää sinulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti